Torstaiduo: Vapaapäivä

Vapaapäivä on Ninni Poijärven toisen soololevyn nimiraita. Levy ilmestyi vuonna 2005.

1974 syntynyt Poijärvi on vuosien saatossa vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen roots-musiikin kentällä, vaikka vaikutti aikanaan myös Club For Fiven riveissä. Poijärvi on uransa aikana tehnyt yhteistyötä lähes koko kotimaisen juurimusiikin eturivin kanssa.

Myös vapaapäivällä soittokumppanit ovat laatutavaraa. Bändistä kun löytyy sellaisia nimiä kuin Pekka Gröhn ja Olli Haavisto, niin ei voi mennä hirveän paljon pieleen.



Vaikka Poijärven ja Stepan Vapaapäivän välissä ei ole ajallisesti eroa kuin kolme vuotta, fiilikset eivät voisi juuri kauempaa toisistaan olla. Alkuvuodesta 2008 Sodankylästä kuului Stepan soundi, joka herätti yllättävän paljon mielenkiintoa myös eteläisimmillä leveyspiireillä. MC-levy karautti viikoksi Suomen viralliselle listallekin.

Stepan yleinen hienous on ironiassa, vaikka Vapaapäivässä blingbling-jätkille vinoilu ei pääsekään esimerkiksi Lottovoittajan tavoin esiin. Vapaapäivä oli parikymppisen miehen ensimmäinen video.

Kadotetut helmet: Ninni Poijärvi - Virta

Ninni Poijärvi on lienee tunnetumpi monipuolisena sessiomuusikkona, viulistina tai Hoedown-yhtyeen jäsenenä kuin sooloartistina. Vuosien varrella Poijärvi on tehnyt yhteistyötä mm. Ultra Bran, J. Karjalaisen, Heikki Silvennoisen, Astrid Swanin ja Kari Tapion kanssa.

Poijärvi on ehtinyt monenlaista, sillä vuonna 2008 ilmestynyt Virta on kolmas, ja toistaiseksi viimeinen, Poijärven soololevy.

Poijärvi oli ollut hurahtanut juurevaan jenkki-ilmaisuun jo vuosikymmenen päivät, kun Virta ilmestyi. Onnekkaiden yhteensattumien vuoksi Virta taltiointiinkin nopealla aikataululla autenttisessa ympäristössä The Band-rumpali Levon Helmin studiossa Woodstockin maisemissa.

Jengillä oli kuulemma sessioissa kivaa ja rentous välittyy lopputulokseen. Biisit tehtiin perinnetietoisesti pari ottoa ja se on siinä. Fiilis on kohdillaan. Tässä ei ole kiire mihinkään.



Virta on vähäeleinen levy, jossa vähemmän on enemmän. Lopputulos on herkkä ja hauras. Kokonaisuus on ehjä paketti. Taustalla nöyrästi komppaavat tekijämiehet Pekka Gröhnistä Haaviston (Olli&Janne) veljeksiin.

Jo 80-luvulla Poijärvi innostui J. Karjalaisen musiikista. Jiin fraseeraustapa kuuluukin myös Poijärven laulutavassa. Karjalainen myös käy vierailemassa levyllä Soita kitaraa-biisissä. 2005 ilmestyneellä Vapaapäivä-levyllä Poijärvi coveroi tyylikkäästi Jiin Myrskypääskyn.



Myös yhtymäkohtia Honey B&T-Bonesin Aija Puurtisen laulutapaan on havaittavissa. Puurtis-yhteydet eivät lienee kovin suuri yllätys, kun muistaa Poijärven opiskelleen aikanaan Sibelius-akatemiassa laulua juuri Puurtisen johdolla.

Miksi kuunnella: Less is more.

Paras hetki: Vanhalta länneltä, joenpenkan heiniltä ja pölyisiltä kärrypoluilta tuoksuva Vanhat jutut.