Hyvää Joulua TRC:n lukijoille!

Lahjaksi saatte tänä vuonna toimituksen vuoden parhaat!

Ensi vuonnakin on ilmestymässä vino pino odottamisen arvoisia levyjä. Palataan niihin uuden vuoden aikoihin. Rauhallisia pyhiä kaikille. 

Levyarvostelu: Kekkonen - Aikuisten Oikeesti

Kultaisella 90-luvulla oli Juustopäät, 2000-luvulla tuli Ripsipiirakka, ja nyt 2010-luvulla jalansijaa suomalaisessa pop punk/punkrock -skenessä hakee orkesteri nimeltään Kekkonen. Jokainen edellämainituista yhtyeistä on toki täysin omanlaisensa, mutta yhdistäviä tekijöitäkin löytyy monia. Nuoret jäsenet, suomenkieliset nuorisoon uppoavat lyriikat sekä menevän popahtavat punk-rallit. Kekkosen debyyttialbumi Aikuisten Oikeesti on lupauksia herättävä. 

Kekkosen Facebook-sivulla bändiä kuvaillaan turkulaiseksi 3-henkiseksi pop punk -bändiksi, joka yhdistelee suomalaisia sanoituksia jenkkityyliseen musiikkiin. Väite on helppo allekirjoittaa, sillä yhtyeen habituksesta ja soundeista huomaa selkeästi, että pojat ovat Blink-182:nsa kuunnelleet. Levy sisältää niin suoraviivaisesti etenevää punk-poljentoa kuin rauhallisesti maisemaa maalaavaa slovariakin. Ja lauluista vastaavat sekä basisti, että kitaristi. Tietenkin. 

Orkesterin viime vuonna ilmestynyt Mikä-Mikä-Maa-EP sisälsi neljä biisiä ja jo silloin oli selvää, ettei kyse ole mistä tahansa räpellyksestä. Bändin markkinointi on levynkansia ja videoita myöten niin viimeisen päälle hoidettu, että on ihme ja ennen kaikkea sääli, jos Kekkosta ei lähiaikoina noteerata muuallakin kuin turkulaisessa rock-blogissa. Linkataas tähän debyytti-EP:n erinomaisesta Kahdestaan-kappaleesta tehty tyylikäs video.
 


Aikuisten Oikeesti -levyä kuunnellessa tuntuu uskomattomalta, että kyseessä on ymmärtääkseni omakustannelätty, eikä taustalla jyllää minkäänlaista levy-yhtiötä tai ammattituottajaa (korjatkaa jos olen väärässä). Joka tapauksessa albumin äänimaailma kuulostaa viimeisen päälle hiotulta, ja pientenkin asioiden eteen on selkeästi nähty aikaa ja vaivaa. Ilmeisesti myöskin The Skyline -yhtyeestä tutulla rumpalilla, Aleksi Rintalalla, on ollut sormensa pelissä.

Levy alkaa Aika Ei Suosi Minua -kappaleella, joka on oiva valinta avausraidaksi, koska se on albumin paras ns. menobiisi. Sitä kuunnellessa tuntuu kuin palaisi itsekin aikakoneella kymmenen vuoden taakse. "Muistan sen, kun päästiin koulusta ja kaikki avas skumpat koulun pihalla, eikä mikään ollut meidän esteenä sinä päivänä. Me oltiin silloin 16-vee, eikä jouduttu mistään vastuuseen, Tommi sanoi silloin naista suudelleen." Nostalgista. 

Ensimmäiseksi singleksi ja videokappaleeksi valikoitui kuitenkin Elokuu, vuodenaikaan nojaten ehkäpä, jossa lauletaan kesän loppumisesta. Ja sehän se on sellainen asia, joka kaikkia aina vituttaa. Mutta kiva sitä on myös fiilistellä, kuten Kekkoset tässä hienojen videoiden linjaa jatkavassa pätkässä tekevät.



Valheet on levyn ensimmäinen kipale, jossa säkeistöjen lead-lauluista vastaa kitaristi Timo Pyötsiä basisti Janne Jalavan sijaan. Kaksi solistia bändissä on aina piristävää, ja tässä tapauksessa työnjako tuntuu olevan suurin piirtein sellainen, että Timo hoitaa slovarit, ja Janne vetää loput. Ihan toimiva systeemi, sillä Timon laulut kappaleissa Ikuisuuteen ja Kosketus kuulostavat varsin hyviltä. Ja jos Mikä-Mikä-Maa-EP:llä Jannen laulut kuulostivat paikoitellen todella paljon edesmenneen SIG-muusikko Matti Inkisen lauluilta, niin täyspitkältä tuota yhteyttä on enää vaikea löytää. Tiedä sitten, onko se hyvä vai huono asia, mutta toimivat laulut joka tapauksessa.

Ota Housut Pois ja Vielä On Aikaa kuuluvat albumin menevämpään osastoon ja niiden aiheet pyörivät perinteisissä tyttö ja poika -jutuissa. Ensimmäisessä ollaan varatun naisen kimpussa, ja toisessa juoksennellaankin sitten carpe diem -hengessä pitkin katuja. Pakko arvostaa yhtyettä, jolla on munaa laulaa "meillä on vielä aikaa kulta, juosta läpi kaupungin ja huutaa woo-oo-oo". Toki Aikuisten oikeesti alkaa olla levyn nimenäkin jo sen verran korni, että sen alla pystyy tekemään miltei mitä vain. Tätä on kaivattu.

Ehkä hivenen yllättäen levyn parasta antia ovat sen rauhallisemmat kappaleet. Slovarien väliin lyöty Kaipaan Sua sentään estää levyn loppupuolta menemästä pelkäksi fiilistelyksi (nimestään huolimatta), mutta Muistot Laskeutuvat... nivoutuu Ikuisuuteen-biisin kanssa komeasti yhteen, ja Hymyvaurion voimakasäänisen Lotta Valtasen kanssa äänitetty Kosketus päättää albumin jopa hartaan sydämenmuotoisiin tunnelmiin.

Albumin parhaat kappaleet; Aika Ei Suosi Minua, Ikuisuuteen ja Kosketus. Toivottavasti nykynuoriso löytää Kekkosen siinä missä aiemmat sukupolvet Juustopäät tai Ripsipiirakan. Heppa ja hyvä meisinki. 8/10.

Aikuisten Oikeesti Spotifyssä.

Levyarvostelu: Disco Ensemble - Warriors

Ulvilasta maailmalle ponnistaneen Disco Ensemblen viides studioalbumi Warriors näkee päivänvalon huomenna. Uusi levy on jotain uutta, raikasta ja jopa odottamatonta. Se ei varsinaisesti sisällä Drop Dead Casanovan tyylisiä elämää suurempia hittejä, mutta sen kappaleet ovat takuuvarmaa DE-laatua. Warriorsilla Disco Ensemblen pojat osoittavat maailmalle, että he eivät pelkää uusiutua. Bändille on tullut lisää ikää ja se kuuluu sekä sävellyksissä, että äänimaailmassa.

Varoituksen sana; kyseessä on nyt perinteinen fanipoika-arvostelu. Tutustuin Disco Ensembleen Viper Ethicsin jälkimainingeissa joskus 2000-luvun alkupuoliskolla ja se kolahti heti. Vuonna 2005 ilmestynyt First Aid Kit olikin sitten jo läpimurtolevy. Ja perus hipsteriähän harmittaa, jos joku muukin alkaa kuunnella bändiä, joka pienissä piireissä tuntui niin kovin omalta. Noh, First Aid Kit on edelleen mielestäni paras albumi ikinä-missään-koskaan. Enkä orkesteria tietenkään hylännyt menestyksen tuulissa. Kymmeniä nähtyjä keikkoja, tuhansia kuunneltuja biisejä ja tässä sitä edelleen ollaan, tukevasti DE-veneessä. Eikä Warriors edelleenkään keikauta tätä venettä.

Kuin huomaamatta jo Warriorsin avaava Intro aiheuttaa väistämätöntä pään nykimistä. Eikä kyseessä olekaan varsinaisesti perinteinen intro, vaan kahden ja puolen minuutin mittainen fiilistelypätkä. Biisi. Osa yhdentoista kappaleen pituista Warriors-kokonaisuutta, jota seuraa debyytti-single Second Soul. Älkää kiitos verratko tätä kappaletta U2:n tuotantoon. Siinä EI ole kuultavissa U2-vaikutteita! Eihän...? Virallisessa videossakin on tyyliä enemmän kuin Bonon aurinkolaseissa.


Second Soulin jälkeen alkavat albumin parhaat hetket. Rauhallisesti rullaava Too Much Feeling, ehkä parhaiten "vanhaa" Disco Ensembleä edustava Eartha Kitt sekä menevä I´ve Seen The Future. Kahdessa viimeisessä painetaan jo sen verran kaasua, että ei ole vaikea kuvitella kesän 2013 Ruisrockin Niittylavaa ja sen edessä näiden kappaleiden tahtiin vellovaa ihmismassaa.

Albumin vedenjakana toimii With Every Step. Henkilökohtaisella tasolla Warriorsin kovin biisi ja paras sävellys. Kappale, jota ei tarvinnut montaa kertaa kuulla, kun se jo löysi paikkansa kaikkien aikojen DE-biisien joukosta. Se on rauhallinen, kyllä. Omalla tavallaan Warriorsin Headphones. Säkeistöt soljuvat eteenpäin rauhallisen aallokon lailla, mutta bridge ja kertosäe nostavat myrskyn. Ah, miten ihanaa. Miltei täydellistä.

Levyn jälkimmäinen puolisko ei aivan yllä alkupuolen tasolle. Hologram edustaa albumin iisimpää osastoa, ja Spade Is The Anti-Heart pääsee samaan kastiin Eartha Kittin kanssa. Se on levyn alkupuoliskon tyylinen kappale levyn loppupuoliskolla. Joku on ehkä pitänyt uhrata, että tasapaino säilyisi jollain tasolla. Tämä on toki vain yhden pienen ihmisen mielipide. 

Levyn loppuun saattavat kolme kappaletta, Chinese Sword, 1000 Years sekä Your Shadow eivät kutita kulkusia aivan samalla lailla kuin kahdeksan edellistä. Mistä lie johtuu? Ok biisejä toki, mutta kun kyseessä on Disco Ensemble, niin rima on asetettu kovin korkealle. Ehkä nekin sieltä löytyvät tulevaisuudessa.

Warriors on mahtava albumi. DE on siitä loistava yhtye, että heidän levynsä eivät toista itseään. Ei Warriors mikään First Aid Kit ole, mutta miksi olisikaan? Se on oiva jatkumo Magic Recoveriesille ja The Island of Disco Ensemblelle. Tuottaja Jukka Immonen on myös luonnollisesti tuonut oman lisämausteensa albumille. Kappaleet ovat jotenkin yksinkertaisempia ja rauhallisempia, eikä missään nimessä negatiivisessa mielessä. Luonnollista kehitystä. 

Lopuksi lyhyesti. Levyn parhaat kappaleet; Eartha Kitt, With Every Step ja Spade Is The Anti-Heart. Jokaisen Disco Ensemble -diggarin must-ostos, ja mahdollinen uusien kuuntelijoiden haalija. Pongot 9/10, Turku Rock City kiittää.

Disco Ensemble Turun Klubilla perjantaina 19.10. Tule katsastamaan uusien biisien live-isku. Poju on siellä, Isukista ja Ukkomiehestä en tiedä.

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan

Turku Rock City -blogiyhteisön perustajajäsenet Isukki ja Ukkomies ovat kovia The Gaslight Anthem -yhtyeen äänenkannattajia. Itselleni kyseinen New Jerseystä kotoisin oleva punkrock-orkesteri oli jäänyt kuitenkin jostain syystä tuntemattomaksi - aina tähän kesään saakka.

Blogiveljieni innoittamana olen toki aiemminkin kuunnellut yhtyettä. Vuonna 2010 American Slang -albumin ilmestyttyä kuuntelin levyn kerran tai kaksi läpi. Silloin se ei oikein iskenyt, enkä tiedä miksi.

Tänä kesänä tartuin jälleen tuumasta toimeen, ja aloin kuunnella The Gaslight Anthemin tuotantoa kokonaisvaltaisemmin. Ei, se ei johtunut uudesta Handwritten-levystä tai sen radiohittisinkku "45":stä. Radiota tulee tänä Spotify-aikakautena kuunneltua sen verran harvoin, että jotenkin bändi vain tuolta internetin syövereistä hyppäsi jälleen silmieni eteen ja päätin antaa sille uuden mahdollisuuden.

Tämän jälkeen homma karkasikin sitten aivan täysin lapasesta. Olen miltei kuukauden putkeen kuunnellut pelkkää The Gaslight Anthemia. Vuonna 2007 ilmestynyt debyyttilevy Sink or Swim on aivan tajuttoman kovaa kamaa, samoin kuin ns. läpimurtokiekko The '59 Sound vuodelta 2008. Taisin pari vuotta sitten vain valita väärän hetken tutustua yhtyeeseen, sillä kuukauden tasaisen intensiivikuuntelun jälkeen American Slang on edelleen jäänyt selkeästi kaukaisimmaksi Kaasuvalo-albumiksi.

Itselleni on jo nyt päivänselvää, että The Gaslight Anthemin keulahahmo Brian Fallon on yksi aikakautemme kovimmista biisinikkareista. Miehellä on kyky kirjoittaa romanttisia ja arkirealistisia lyriikoita, joissa on kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin ainoastaan perinteisestä poika ja tyttö -siirapista. Luonnollisesti auto- ja prätkämies laulaa myös moottorinjylinästä ja öljynhajusta, jotka eivät itselleni niin läheisiä aihepiirejä ole. Annetaan se kuitenkin anteeksi, koska sen verran tarttuvia melodioita osaa mies sanojensa ympärille rakentaa.

Olen tietysti tässä ajassa löytänyt jo omat suosikkikappaleenikin bändin tuotannosta. The Gaslight Anthemin yksi valttikorteista on kappaleiden monipuolisuus. Levyt eivät ole pelkkää räimettä tai herkistelyä, vaan ne sisältävät tasaisesti molempia elementtejä. Tässä tämänhetkiset suosikkini molemmista ääripäistä.






Kaasuvalaistumiseni tuoksinassa olen tottakai tilannut levyt sekä paidat, ja sosiaalinen media on spämmätty täyteen linkkejä The Gaslight Anthemin biiseistä ja videoista. Asiaan kuuluu tietysti myös Isukin ja Ukkomiehen piikittely aiheesta, että jos Pojulle nyt jotain yhtyettä suosittelee niin se alkaa todennäköisesti fanittaa sitä ihan täysillä sitten puolentoista vuoden kuluttua. Mutta ihmiset, antakaa anteeksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Soturit ovat täällä taas

Taas syksy saa, ja niin saa myös Turku Rock City sekä koko maailma. Ulvilan lahja Disco Ensemble julkaisee 21.9. viidennen studioalbuminsa, joka kantaa Manowar-henkistä nimeä Warriors.

Kaksi vuotta edellisestä DE-levystä on tuntunut ikuisuudelta. Vanhat helmet ovat toki vielä kantaneet keikoilla, mutta kansa janoaa uutta. Warriorsilta on tähän mennessä saatu esimakua kahden kappaleen verran. Maaliskuussa tiensä julkisuuteen löysi Your Shadow, ja nyt elokuussa eettereihin tärähti Second Soul. Lupaavalta vaikuttaa. Tai päätä itse.







Tässä Warriorsin biisilista kokonaisuudessaan: 

1. Intro 
2. Second Soul 
3. Too Much Feeling 
4. Eartha Kitt 
5. I’ve Seen The Future 
6. With Every Step 
7. Hologram 
8. Spade Is The Anti-Heart 
9. Chinese Sword 
10. 1000 Years 
11. Your Shadow 

Disco Ensemblen uuden julkaisun myötä starttaava kiertuekaravaani saapuu Rock Cityyn perjantaina 19.10. ja silloin kannattaa jokaisen hyvän musiikin päälle ymmärtävän heilauttaa itsensä Klubille. Ennen tätä blogissamme luonnollisesti maailmojasyleilevä sekä todennäköisesti levyn maasta taivaisiin kehuva 100% puolueellinen arvostelu.

Ruisrock 2012 kuvin

Tunnelmakertaus tämän vuoden Ruisrockiin kuvakerronnan kautta. Kuvat saa isommaksi klikkaamalla.

Miikka Koiviston johtama Disco Ensemble oli kovassa keikkakunnossa perjantain alkuillassa.

Ruotsalaispoppari Veronica Maggio keräsi katseet energisellä olemuksellaan. Neito valloitti varmasti monia uusia sydämiä Ruissalossa.

Lauri ja muut Rasmukset kävivät viihdyttämässä telttaan ahtautuneita.

Odotusten mukaisesti perjantain kovimmat tanssit järjestettiin niittylavalla. Aina yhtä velmu Dave King toimi esilaulajana.

Dave King jakoi yleisölle rakkautta. Ilmeistä ja hiekkakentän pölyn määrästä päätellen Flogging Molly oli monelle varsinainen festaristarttti.

Illan jo pimettyä Kauko Röyhkä toi Narttunsa lavalle.

Tommi Viksten, aina yhtä cool.

Lauantai-iltapäivässä Scandinavian Music Groupin Terhi Kokkonen hymyili kilpaa auringon kanssa.

Kaikkia rantalavan edustalla eturiviin etsiytyneitä SMG:n setti ei innostanut. "Moneltas se Monroe esiintyikään?"

Palefacella piti kiirettä lauantaina. Tunnin välein mies oli lavalla Räjähtävä Nyrkki -kokoonpanonsa sekä GG Caravanin kanssa. Kiireinen ilta päättyi Michael Monroen synttäreillä esiintymiseen.

GG Caravan sai hymyn huulille.

Cardigansin Nina Persson oli ihana, vaikka naisella hieman ääniongelmia olikin.

Santigoldin keikan loppupuolella myös yleisö pääsi lavalle.

Notkea Rotta toi tuulahduksen itähelsinkiläistä tunnelmaa aurinkolavalle...

...ja tämähän kelpasi aurinkoiselle yleisölle.

PMMP:n keikalla riitti yllätyksiä. Yksi niistä sattui Miralle, kun Paulan selkä karkasi alta.

Paula riehaantui, kun PMMP sai lavalle vierailijoiksi lauluyhtye Viiden neljän laulajan vahvuisena sekä Päät-yhtyeen Juhani Kannen.

Niittylavalla kävi esiintymässä myös Madon... eikun siis Chisu.

Syntymäpäiväsankari Michael Monroe sai yleisöltä lahjoja ja tutun energinen.

Synttärikeikalla riitti vierailijoita tungokseksi asti. Paleface, Tommy Lindgren, Redrama, Apocalyptica, Jenni Vartiainen sekä Nasty Suicide kävivät muistamassa Michaelia lavalla. Videotervehdyksellä miestä muistivat muun muassa Little Steven, Slash ja Alice Cooper.

Rocklegendan keikka oli lauantain ehdoton kohokohta.

Jäähyväiset Kakkahädälle

Punk-orkesteri Kakkahätä-77 päättää maallisen vaelluksensa kolmella konsertilla jäsentensä kotikaupungeissa eli Turussa (Mirko ja Janne), Porissa (Juuso) ja Helsingissä (Teemu).

Kakkahädältä julkaistiin seiskojen lisäksi kokooma-cd/lp Totaalinen kakkahätä (2007) ja cd/lp Huoltoasemalle unohdettu mies (2011).

Bändi hajosi viime syksynä kesken Turun keikan Klubin lavalle, kun eivät saaneet sovittua enää edes, mitä biisiä pitäisi yhdessä soittaa.

Jotain jäi kuitenkin hampaankoloon, haavat ovat arpeutuneet ja viimeiset rahat käydään ottamassa pois näin:

Pe 13.7. Turku, Klubi + supportit, liput 8/10 e
La 14.7. Helsinki, Tavastia + Anal Thunder, liput 13,50/14 e
Pe 3.8. Pori, Porispere

Ruisrock tarjoaa ympäristöystävällisiä makunautintoja

Turun Ruissalossa 6.-8. heinäkuuta juhlittava Ruisrock panostaa jälleen musiikin lisäksi laadukkaisiin ruoka- ja juomaelämyksiin ympäristön huomioiden. Michelin-tähdillä palkittu keittiömestari Hans Välimäki tuo Ruissaloon Linnanmäen Kattila-ravintolamaailmaan huhtikuussa avatun Midhill-ravintolansa, jonka päätuote on hampurilainen. Luomun ja lähiruoan puolestapuhujana tunnetun Välimäen suunnittelemista herkuista nautitaan Ruisrockissa jo neljäntenä kesänä, aikaisempina vuosina alueella palvellut burgerkioski on noussut jo klassikoksi. Tänä kesänä Midhill tarjoaa Niittylavan ja Telttalavan läheisyydessä 200-paikkaisen nautiskelukeitaan.

”Harjoittelimme useamman vuoden muun muassa Ruisrockissa hamppareiden tekoa ja nyt alamme olemaan siinä mielestämme aika hyviä. Makumaailma burgereiden osalta on mielenkiintoinen ja toisin kuin luullaan, ne ovat varsin terveellistä syötävää; tuoretta sesonkiin perustuvaa ruokaa hyvien makujen ympäröimänä. Lisäksi tarjoilemme erilaisia pihvejä, joiden ehdottomana kinginä huseeraa kilon painoinen, vähintään 42 päivää riiputettu Porterhouse-pihvi. Tarjoilemme tämän lisäksi viime kesän varsinaista hittituotettamme Turusta, eli rapeaa kananpoikaa bearnaisekastikkeen kera. Kyytipojaksi vaikkapa joku hapokas valkoviini pienellä hedelmällä kruunaa rock-kinkereiden onnistumisen, sillä juhlinta sujuu paremmin hyvin syöneenä. Totta kai tarjonnastamme löytyy myös pari salaattia sekä muutamia erilaisia tapaksia huikopalaksi viinin kera tietenkin. Jälkiruokina Midhillin legendaarinen juustokakku tai mansikat valkosuklaalla huipentavat kinkerikokemuksen”, Välimäki kertoo.

Ruisrockissa suuren suosion saavuttanut samppanjabaari laajeni viime vuonna kokonaiseksi viinialueeksi ja tänä kesänä laadukkaitta viinejä on tarjolla kaikilla alueen anniskelualueilla. Suppea mutta tarkkaan harkittu viinivalikoima on rakennettu yhteistyössä viiniasiantuntija Tuomas Meriluodon kanssa, joka on toisena suomalaisena suorittanut arvostetun Master of Wine -tutkinnon.

"On ollut upeaa seurata miten Ruisrockin kehittymisen myötä festarikulttuuriin on saatu yhdistettyä laadukas ruokatarjoilu. Omana missionani on ollut jo pidempään turhan pönötyksen poistaminen viinikulttuurista, joten olen innoissani päästessäni kantamaan oman korteni Ruisrockin tarjontaan viinivalikoiman muodossa. Valikoidut tuotteet on haettu mahdollisimman hyvin Ruisrockin muuta ympäristöfilosofiaa kunnioittaen, unohtamatta ajanmukaisia teemoja ja hyvää makua tietenkin. Saataville tulee muun muassa Cono Surin ylistettyjä luomuviinejä sekä Pommeryn ekologiakulmalla valmistettu POP Earth samppanja", Meriluoto toteaa.

Muun muassa luomuviinejä ja ekosamppanjaa on saatavilla alueelta Cono Surin viini- ja samppanjabaarista. Festivaalin pääviinikumppani, chileläinen Cono Sur, on yksi maailman johtavista ympäristöystävällisistä viinintuottajista. Viinien viljelyssä noudatetaan tarkkaan kestävän kehityksen periaatteita, synteettisiä lannoitteita tai torjunta-aineita ei käytetä ja mahdollisia tuholaisia pyritään torjumaan niiden luonnollisten vihollisten avulla. Viinien pakkaukset ovat ympäristöystävällisesti tuotettu ja kuljetusten ympäristövaikutukset neutralisoidaan tukemalla rahallisesti vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä. Kuljetusten ympäristövaikutusten neutralisoinnin ansiosta kaikille Cono Sur -viineille on myönnetty Carbon Neutral Delivery -sertifikaatti. Juomavalikoima Ruisrockissa laajenee muutenkin entisestään, kun festivaalialueelle rakennetaan yhteistyössä Altian kanssa drinkkibaari sekä olutvalikoimaa laajennetaan Sinebrychoffin erikoisoluilla.

Festivaalilla voi nauttia myös muun muassa kahden Ruisrockin oman ravintolan, Ruisbistron ja Rantabistron ravintolatasoisesta ruoasta ja ilmapiiristä. Tarjolla on kotoisia herkkuja, kuten kylmäsavulohta, entercotea, punajuuripihviä ja mummon lihapullia. Tämän vuoden uutuutena pikaisempaa purtavaa hampurilaisista makkaraherkkuihin tarjoavat Ruisrockin omat minibistrot, joiden myötä nälkä ei pääse yllättämään yhdelläkään anniskelualueella. Hakaniemen kauppahallista tutut Roiniset puolestaan tarjoaa Rantalavan anniskelualueella saksalaistyyppisiä herkkuja bratwursteista currywursteihin hapankaalin kera.

Sekä Välimäen että bistrojen tarjoamien ruokien liha tulee perheyritys Tammiselta, joka tunnetaan eettisestä ja jäljitettävästä lihatuotannostaan sekä lähiruokatuotannon tukemisesta. Minibistrojen makkaratuotteet tulevat Perniön Lihalta, joka niin ikään tuottaa lähiruokaa hyvällä omatunnolla. Tuotteissa ei myöskään ole käytetty mekaanisesti erotettua lihaa, kamaraa eikä natriumglutamaattia ja kaikki tuotteet ovat myös laktoosittomia, gluteenittomia ja soijattomia.

Kaikkiaan Ruisrockiin tulee parikymmentä ruokatoimijaa, jotka takaavat Ruisrockin monipuolisen makumaailman supisuomalaisista frittimuikuista etnisiin keittiöihin.


Ruisrock 6.-8.7.2012 - päiväkohtainen ohjelma: 

Perjantai: 
Pulp (UK), Refused (SWE), Mustasch (SWE), Veronica Maggio (SWE), Flogging Molly (USA), Ewert And The Two Dragons (EST), Rival Sons (USA), Explosions In The Sky (USA), Black Twig, Burning Hearts, Disco Ensemble, Herra Ylppö & Ihmiset, Kauko Röyhkä & Narttu, Kuningasidea, Olavi Uusivirta, Pasa, The Rasmus, Von Hertzen Brothers

Lauantai:
Nightwish, The Cardigans (SWE), Santigold (USA), Michael Monroe, Moonface (CAN) with Siinai, Antero Lindgren, Apocalyptica, Children Of Bodom, Chisu, Fintelligens, GG Caravan, Huoratron, Notkea Rotta, Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Pariisin Kevät, PMMP, Regina, Ruudolf & Karri Koira, Scandinavian Music Group, Stam1na, Stig, Stockers!

Sunnuntai:
Snoop Dogg (USA), Bloc Party (UK), The Mars Volta (USA), Suicidal Tendencies (USA), Jimmy Cliff (JAM), Two Door Cinema Club (UK), Metronomy (UK), Apulanta, Eppu Normaali, Elokuu, French Films, Gracias, Jukka Poika & Sound Explosion Band, Lapko, Mikko Joensuu, Robin, Zebra & Snake

Joss Stone palaa uudella albumillaan soul-klassikoiden maailmaan

Grammy– ja Brit Award –palkittu laulaja Joss Stone julkaisee uuden albumin The Soul Sessions Volume 2 heinäkuun 13. päivä. Uusi levy on jatkoa Stonen läpimurtoalbumille The Soul Sessions (2003), joka on myynyt maailmanlaajuisesti yli 5 miljoonaa kappaletta. Stone julkaisi debyyttialbuminsa kymmenen vuotta sitten ollessaan vain 15 –vuotias ja sai ylistystä niin kriitikoilta kuin suurelta yleisöltä äänenkäytön mahtipontisuuden ja voiman vuoksi. Sittemmin Stone on julkaissut neljä studioalbumia ja kerännyt useita Grammy– ja muita palkintoehdokkuuksia. The Soul Sessions Volume 2 on kokoelma soulin helmiä, jotka paljastavat Stonen ainutlaatuisen äänen jälleen näyttävästi. Levyn ensimmäinen singlelohkaisu on While You’re Out Looking For Sugar, jonka alkuperäisen version esitti The Honey Cone. Muita levyltä löytyviä klassikoita ovat mm. Give More Powder To The People´(orig. Chi Lites) ja The Love We Had (orig. the Dells) sekä The High Road (orig. Broken Bells). -Oli hauskaa palata The Soul Sessions –teemaan ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Mielestäni albumilla on erinomaisia kappaleita ja rakastan esittää niitä loistavien muusikkojen kanssa. Toivon, että ihmiset nauttivat uudesta levystä, Stone kertoo.

Sunnuntailive: Faith No More @ Exit Festival 2010

Sunnuntailivessä Faith No More Exit Festivalilla vuonna 2010. Mukava oli muistella parin vuoden takaista keikkaa Helsingissä, tunnelma oli kohdillaan...

Haastattelussa: Joose Keskitalo 2012

Turku Rock Cityn haastattelussa Joose Keskitalo kertoo mm. uransa kuudennen albumin Vyötä kupeesi ja tule! -teosta ja sielun myymisestä pirulle. 

RIVAL SONS JULKAISEE ODOTETUN KAKKOSALBUMIN "HEAD DOWN" 29.8.

Kesällä Suomeenkin keikoille saapuva Rival Sons julkaisee "Head Down" nimen saaneen albumin 29.8. Pitkäsoitto on odotettua jatkoa 2011 julkaistulle läpimurtoalbumille "Pressure & Time".

Yhtyeen laulaja Jay Buchanan kertoo albumin nimen tulleen lauseesta "Keep your head down and keep on swinging'. Lausahdus kuvastaa hyvin albumin tekoa ja Head Down sopii myös vallan hyvin Jason Holleyn tekemään kansikuvaan.

Kitaristi Scott Holiday jatkaa: "Etsiskelin netissä surffaten meille sopivaa kansitaiteilijaa ja törmäsin levynkansiin, joita Jason Holley oli tehnyt. Pidin niistä valtavasti heti ensisilmäyksellä ja otin häneen yhteyttä. Ja mikä ihmeellistä, hän olisi voinut asua ihan missä maailmankolkassa tahansa, mutta todellisuudessa vain 30 minuutin matkan päässä minusta! Jason kuunteli albumia ja keskustelimme muutamista ideoista. Lopputulos on mielenkiintoinen ja symbolinen, minun mielestäni oikein hyvä!"

Kesän keikat:
Jun. 06 - Aarhus, Denmark - Voxhall
Jun. 07 - Sölvesborg, Sweden - Sweden Rock Festival
Jun. 08 - Mönchengladbach, Germany - Warsteiner Hockey Park (w/ GUNS N' ROSES)
Jun. 10 - Castle Donington, UK - Download Festival
Jun. 12 - Hamburg, Germany - Stadtpark (w/ EVANESCENCE)
Jun. 14 - Dortmund, Germany - Westfalenhalle (w/ EVANESCENCE)
Jun. 16 - Bulle, Switzerland - Ebullition
Jun. 17 - Clisson, France - Hellfest
Jun. 19 - Prague, Czech Republic - MeetFactory (w/ EAGLES OF DEATH METAL)
Jun. 20 - Zagreb, Croatia - Tvornica
Jun. 22 - Milan, Italy - Gods of Metal Festival
Jun. 23 - Roeser, Luxembourg - Rock A Field Festival
Jun. 24 - Dessel, Belgium - Graspop Metal Meeting
Jun. 30 - Owen Sound, ON - Big Music Fest
Jul. 05 - Sundsvall, Sweden - Sundsvall Festival
Jul. 06 - Turku, Finland - Ruisrock Festival
Jul. 14 - Joensuu, Finland - Ilosaarirock Festival
Jul. 17 - Uppsala, Sweden - Katalin
Jul. 19 - Tonsberg, Norway - Slottsfjell Festival
Jul. 20 - Tromso, Norway - Bukta Festival
Jul. 21 - Njordfordeid, Norway - Malakoff Rockfestival

THE DARKNESS JULKAISEE UUDEN "HOT CAKES" ALBUMINSA 22.8.12

Brittiläinen häpeilemätöntä ja kimaltelevaa glam ja hard rockin sekoitusta soittava The Darkness teki paluun viime vuonna ja valmistautuu parhaillaan julkaisemaan kolmannen albuminsa elokuun 22. Kaksi albumia "Permission to Land" (2003) ja "One Way Ticket to Hell... and Back" (2005) aiemmin julkaissut yhtye tuli tunnetuksi huikeista keikoistaan sekä "Get Your Hands off My Woman", "Growing on Me", "I Believe in a Thing Called Love", "Love Is Only a Feeling" sekä "One Way Ticket" hiteistään. "Permission to Land" -debyyttiä on myyty pelkästään yhtyeen kotimaassaan nelinkertaiseen platinaan vaadittava määrä eli yli 1,3 miljoonaa kappaletta.

Yhtyeen hajottua vuonna 2006 vokalisti Justin Hawkinsin lähdettyä bändistä, jäljelle jääneet jäsenet perustivat The Stone Gods -yhtyeen. Justin löysi pian muusikkoja ympärilleen Hot Leg -nimen alle. The Darknessin alkuperäiset jäsenet Justin Hawkins, Dan Hawkins, Frankie Poullain ja Ed Graham ilmoittivat kuitenkin palaavansa yhteen maaliskuussa 2011 ja soittivat ensimmäisen paluun jälkeisen keikkansa Download festivaaleilla kesäkuussa 2011. Tämän jälkeen yhtye on esiintynyt loppuunmyydyillä kiertueille niin Englannissa, Yhdysvalloissa kuin Australiassakin.

Maistiasta tulevasta yhtye tarjoilee kotisivuillaan kappaleella "Every Inch of You". Albumin ensimmäinen pian julkaistava singlelohkaisu on kuitenkin "Everybody Have a Good Time" -kappaleesta. "Hot Cakes" tuotantovastuussa on Justin ja Dan Hawkinsion lisäksi toiminut Nick Brine ja sen on miksannut Bob Ezrin.


"Hot Cakes" biisilista


1. Every Inch of You
2. Nothing's Gonna Stop Us
3. With A Woman
4. Keep Me Hangin' On
5. Livin' Each Day Blind
6. Everybody Have A Good Time
7. She Just A Girl Eddie
8. Forbidden Love
9. Concrete
10. Street Spirit
11. Love Is Not The Answer

KUVITTELE OCEANIA

The Smashing Pumpkins pyytää fanejaan inspiroitumaan uuden Oceania-albumin biiseistä. Bändi on jo pitkään ollut tunnettu paitsi musiikistaan, myös visuaalisuudestaan, kuten rajojarikkovista musiikkivideoistaan, sekä unohtumattomista albuminkansistaan. Nyt bändi haluaakin aktivoida taiteellisia fanejaan ja kehottaa heitä tekemään persoonallista taidetta, jonka aiheena ovat Oceanian biisien nimet.

Tätä ideaa bändi lähti puskemaan läpi sosiaalisessa mediassa. Fanit voivat luoda kuvitusta mille tahansa albumin 13 kappaleelle ja jakaa teoksiaan #SPoceania –hashtagin avulla Instagramissa, Pinterestissä, Deviantartissa, Facebookissa ja Twitterissa. Ainoa kriteeri on ammentaa inspiraatiota jostain levyn kappaleen nimestä.
Bändi itse aikoo myös jakaa, tykätä, repostata ja uudelleenpinnata fanien teoksia The Smashing Pumpkinsin virallisilla sosiaalisen median kanavilla. Jotkut teoksista voivat myös päätyä bändin nettisivuille.

Fanit voivat käyttää hyödykseen kuvia, maalauksia ja sanoja tuodakseen esille oman visionsa jostakin OCEANIAn kappaleesta. Biisilistalla komeilee 13 taiteen paloa ruokkivaa titteliä: “Quasar,” “Panopticon,” “The Celestials,” “Violet Rays,” “My Love is Winter,” “One Diamond, One Heart,” “Pinwheels,” “Oceania,” “Pale Horse,” “The Chimera,” “Glissandra,” “Inkless” ja “Wildflower.”

Lisätietoa tempauksesta löytyy bändin virallisilta nettisivuilta.

Flow Festivalin ohjelmisto täydentyy

Muiden muassa Chromatics, Kindness, DāM Funk, Dumari & Spuget ja Tiiu Helinä liittyvät tämän vuoden Flow-artistien joukkoon.

Flow Festivalin ohjelmisto täydentyy yhteensä neljäntoista uuden artistikiinnityksen myötä. Uusina ulkomaisina artisteina Flow-artistien joukkoon liittyvät ajattoman kuuloista synapopia tekevä yhdysvaltalainen Chromatics, brittiläinen uuden diskon nouseva tähti Kindness ja Los Angelesin boogie funk -lähettiläs DāM Funk. Uusia kotimaisia kiinnityksiä ovat Tuomari Nurmion Dumari & Spuget -kokoonpano, kotimaisen popin merkkinimi Manna, omaperäinen laulajatulokas Tiiu Helinä, vokalisti Sara Sayedin ja tuottaja Antti Hynnisen yhteisprojekti Rime, Joensuu 1685 -yhtyeestä tuttu laulaja-lauluntekijä Mikko Joensuu, arvoituksellinen Motelli Skronkle, kotimaisen indien lupaus Stockers!, energinen tyttötrio MIAU, Villa Nahin Juho Paalosmaan ja supertuottaja Jori Hulkkosen muodostama duo Sin Cos Tan, Scandinavian Music Groupista tutun Kyösti Salokorven luotsaama folk-pop -kokoonpano Atlético Kumpula, sekä kotimaisen bassomusiikin suunnannäyttäjä Desto.

Musiikkiohjelman lisäysten ohella uutena julkistuksena mukana on Flow-lauantain elokuvaohjelmistoon tuleva TURNING. Kyseessä on mediatanssin ja videotaiteen pioneerin Charles Atlasin sekä Antony and the Johnsons -yhtyeen Antonyn dokumenttielokuva, joka kuvaa tekijöiden yhteistä tanssiperformanssi-projektia.

Viime vuoden tapaan Flow'ssa nähdään myös Heinekenin tuottama Open Source Stage, johon yleisöllä on mahdollista ehdottaa ja äänestää esiintyjiä 12. kesäkuuta asti. Vilkkaana käyneen äänestyksen johdosta lavan ohjelmasta odotetaan edellisvuoden tapaan monimuotoista.

Lisää Flow-ohjelmajulkistuksia on luvassa vielä kesäkuun aikana. Yhdeksäs Flow Festival järjestetään Helsingin Suvilahdessa 8.–12. elokuuta 2012.

Ataturk Band julkaisi poikkeuksellisen miehisen musiikkivideon

Tampereen kulttuurilähettiläänä ja katusoiton SM-voittajana tunnettu viikinki-tekno-duo Ataturk Band on julkaissut YouTubessa hämmentävän musiikkivideon, joka vie katsojan jäävuoren huipulle, rautakautiseen shamaanikylään sekä humalluttavien tanssi- ja taistelukohtausten pyörteesiin. Musiikkivideo kertoo savun ja kiihkeän kuvakerronnan avulla "jokaisen miehen tarinan".

 

Videon on ohjannut valokuvaaja Aleksi Poutanen. Video kuvattiin lukuisissa kohteissa Äkäslompolon ja Helsingin Lammassaaren rautakautiseen kylän välillä keväällä 2012. Prince of Freedom on ensimmäinen julkaisu yhtyeen tulevalta levyltä "Love Death Petrol Viking", joka ilmestyy syyskuussa. Duon toisella levyllä anatolialainen riot-blues on vaihtunut sähköisempään, isänmaallisempaan ja muinaisempaan suuntaan. Sävellystyön suurimmiksi vaikuttajiksi yhtye mainitsee varhaisen Bathoryn, DJ Bobon, Celtic Frostin sekä suomalaiset kansanlaulut. Yhtye on esiintynyt viimeisen vuoden aikana muun muassa Ranskassa, Sveitsissä sekä aluepäättäjien Kevätkylvöä-seminaarissa Tampereen Raatihuonella.

Kotimaan indiekärkeä esittelevä Tavastian Kesäklubi alkaa 8.6.

Heinä-elokuussa lavalle nousevat mm. Jätkäjätkät, Stig, Olavi Uusivirta, Plutonium 74, Ruudolf & Karri Koira, Zebra & Snake, Stockers! ja Big wave Riders

Tavastian Kesäklubi tarjoaa kesäperjantaisin elokuun loppuun saakka kattauksen maamme eturivin indie- ja pop-artisteja, tuoreimpia nousevia bändejä ja samaan pakettiin vielä dj-vetoiset tanssit keikkojen jälkeen. Avajaisia vietetään perjantaina 8. kesäkuuta, jolloin lavalle nousevat vuoden 2012 Tulevaisuuden Tusinaankin valitut Satellite Stories ja Black Twig. Toisessa klubi-illassa 15.6. juhlitaan helsinkiläisyhtye Kiki Paun ”Pines”-albumin julkaisua ja illan avaa The New Tigers. Kesäkuun viimeisellä klubilla 29.6. nähdään viime vuonna ylistetyn neljännen albuminsa julkaissut Regina, jota lämmittelee Tilhet, pajut ja muut.

Heinä- ja elokuun ohjelma Tavastian Kesäklubin osalta on nyt valmis ja liput myynnissä. Heinäkuun kesäperjantait avaa 6.7. parhaillaan uutta materiaalia työstävä reggae-folk-dub-kollektiivi Plutonium 74 sekä "Kuka siellä?" -debyyttialbuminsa juuri julkaissut Barry Andrewsin Disko, joka valittiin kolmannelle sijalle Tulevaisuuden Tusinaan 2012. Perjantaina 13.7. on luvassa kaksi elektroduoa tuoreen materiaalinsa kanssa. Maailmallakin valloittanut Zebra And Snake julkaisi toukokuussa odotetun esikoisalbumista ”Healing Music”. Jaakko Eino Kalevi ja Long-samin jo vuosituhannen alussa alkanut levytyssessio "Totuuden rakastajat/Amateurs de vérité" näki päivänvalon niin ikään viime kuussa. 20.7. lavan valloittavat nuoret tuoreet lupaukset, elokuussa debyyttinsä julkaiseva indie-nelikko Stockers! ja vaihtoehtorock-yhtye Neat Neat. Heinäkuun klubi-illat kruunaa perjantaina 27.7. parodisen R’n’B-tyylinsä luomumpaan vaihtanut Stig tuoreen ”Puumaa mä metsästän” -albumin kera.

Myös elokuussa Tavastian Kesäklubi tarjoaa upean kattauksen. Elokuun klubi-illat käynnistää 3.8. helmikuussa ylistetyn ”Extinctions”-kakkosalbuminsa julkaissut, kansainvälisestikin tunnustettu Burning Hearts sekä tuore elektropop-tulokas Aves, joka on ihastuttanut jo kesäisellä ”Shoreline” -sinkullaan. Perjantaina 10.8. lavalle nousee kiitetyn ”Elvis istuu oikealla” -albuminsa tänä vuona julkaissut Olavi Uusivirta ja illan avaa ukulelea soittava laulaja-lauluntekijä Selja Sini, joka on tullut tutuksi mm. Uuden Musiikin Kilpailusta ja The Voice of Finlandista. 17.8. klubin valloittaa pitkän linjan parivaljakko kotimaisen hip hopin saralta, Ruudolf & Karri Koira, jotka ovat viime aikoina puuhailleet Karri Koiran esikoisalbumia "K.O.I.R.A.". Illan avaa helsinkiläinen rap-yhtye Gasellit, jonka kehuttu "Kiittämätön"-debyyttialbumi ilmestyi huhtikuussa. 24.8. bileet pistää pystyyn tauolta palannut urbaanin folkin mahtikokoonpano Jätkäjätkät, jolta on kesällä luvassa uutta materiaalia ainakin "Saan mä elää?" -sinkun muodossa. Elokuun viimeisellä klubilla 31.8. esiintyy elokuussa debyyttialbuminsa julkaiseva eri vuosikymmenin indiepop- ja rockvaikutteita yhdistelevä Big Wave Riders sekä indie-tulokas Merries.

Bändit soittavat kesäillan hämärtyessä kello 22 ja 23, ja heti niiden perään meno jatkuu indie/pop/rock-henkisen levymusiikin parissa aina aamuneljään saakka. Riehakkaan menon tanssilattialla takaavat mm. Tavastian Lauantaidiskosta tutut dj:t Erkko, Harvest, Teenage Caveman ja Kiippari-Kalle. Keikkojen jälkeen klubille on vapaa pääsy klo 00.00 alkaen.

Tavastian Kesäklubin ohjelma: 
Pe 8.6. Satellite Stories, Black Twig
Pe 15.6. Kiki Pau,The New Tigers
Pe 29.6. Regina, Tilhet, pajut ja muut
Pe 6.7.Plutonium 74, Barry Andrewsin Disko
Pe 13.7. Zebra And Snake, Jaakko Eino Kalevi & Long-sam
Pe 20.7. Stockers!, Neat Neat
Pe 27.7. Stig (toinen artisti ilmoitetaan myöhemmin)
Pe 3.8. Burning Hearts, Aves
Pe 10.8. Olavi Uusivirta, Selja Sini Pe
17.8. Ruudolf & Karri Koira, Gasellit
Pe 24.8. Jätkäjätkät (toinen artisti ilmoitetaan myöhemmin)
Pe 31.8. Big Wave Riders, Merries

Sunnuntailive: The Gaslight Anthem @Music Hall of Williamsburg 16.05.2012

Viime aikaisella Gaslightin keikalla kuultiin myös kesällä tulevan levyn materiaalia. Hyvinhän ne jätkät vetää...

Ruisrockin ohjelma on valmis Santigoldin ja Flogging Mollyn myötä

Kotimaisen kattauksen kruunaavat Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Lapko ja Kuningasidea
Turun Ruissalossa 6.-8. heinäkuuta juhlittavan 43. Ruisrock-festivaalin ohjelma on valmis. Artistikattauksen täydellistävät yhdysvaltalaiset Santigold ja Flogging Molly sekä kotimaiset Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Lapko sekä Kuningasidea.Lauantain antia täydentävä laulaja-tuottaja Santigold nousi popin uuden aallon kärkeen vuoden 2008 debyyttialbumillaam, joka poiki mm. NME Awardeissa Vuoden läpimurto -tittelin sekä yhteistyötä maailman suurimpien artistien kanssa Beastie Boysista Björkiin. Hiphopin, dancehallin ja elektron omintakeiseksi fuusiopopiksi yhdistelevä uniikkiääninen artisti julkaisi toukokuussa odotetun toisen albuminsa ”Master of My Make-Believe”, joka nousi suoraan Billboardin dance/electronic-albumilistan ykköseksi. Albumin monialaisuudesta kertoo taustatiimi, johon kuuluvat mm. Major Lazerista tutut Diplo ja Switch, Q-Tip, TV On The Radion Dave Sitek sekä Yeah Yeah Yeahsin Karen O ja Nick Zinner.

Perjantaina festivaaliyleisön villitsee suomalaisten rakastama irkkupunk-bändi Flogging Molly. Yhtye on vieraillut Suomessa loppuunmyydyillä klubikeikoilla ja on eittämättä ollut yksi Ruisrockin suosituimpia artisteja kyvyllään luoda ainutlaatuinen kontakti yleisöönsä. Viisitoista vuotta maailmaa kiertänyt Floggin Molly tarjoaa myös aivan tuoretta materiaalia sitten viime Ruisrock-visiitiin. Yhtyeen viides albumi ”Speed of Darkness” näki päivänvalon viime vuonna ja albumi nousi yhtyeen kotimaassa Yhdysvalloissa Billboard-listan kärkikymmenikköön.

Festivaalin viimeisimmät kotimaiset lisäykset ovat kaikki ajankohtaisia uusien albumiensa myötä. Paleface julkaisi huhtikuussa toisen suomenkielisen albuminsa ”Maan tapa”, joka myi julkaisuviikollaan kultaa ja nousi Suomen virallisen listan ykköseksi. Mukanaan Ruissaloon Paleface tuo myös albumilla musisoivan, virtuoosimaisen Räjähtävä Nyrkki -kokoonpanon. Vaihtoehtorock-yhtyeidemme kärkikastissa maailmaakin valloittanut Lapko julkaisi toukokuussa kriitikoiden ylistämän viidennen pitkäsoittonsa "G???", joka kipusi suoraan Rumban albumilistan ykköseksi ja edeltäjiensä tapaan Suomen albumilistan kärkikymmenikköön. Reggaen ja rapin henkeen soundissaan luottava 11-henkinen Kuningasidea puolestaan saapuu Ruissaloon kesäkuussa julkaistavan ”On uusi aika” -esikoisalbuminsa kanssa, jolta on jo julkaistu hittisinkku ”Enemmän duoo ku sooloo”.Tämän kesän Ruisrockin muita kansainvälisiä tähtivieraita ovat Pulp, Snoop Dogg, The Cardigans, Bloc Party, The Mars Volta, Refused, Jimmy Cliff, Veronica Maggio, Mustasch, Suicidal Tendencies, Two Door Cinema Club, Metronomy, Explosions In The Sky, Rival Sons sekä Ewert And The Two Dragons. Vahvaa kotimaista kattausta edustavat muun muassa Nightwish sekä  Michael Monroe, jonka 50-vuotisjuhlakonsertti koetaan Ruisrockissa.


Päiväkohtainen ohjelma:
Perjantai: Pulp (UK), Refused (SWE), Mustasch (SWE), Veronica Maggio (SWE), Flogging Molly (IRL/USA), Explosions In The Sky (USA), Ewert And The Two Dragons (EST), Rival Sons (USA), Black Twig, Burning Hearts, Disco Ensemble, Herra Ylppö & Ihmiset, Kauko Röyhkä & Narttu, Kuningasidea, Olavi Uusivirta, Pasa, The Rasmus, Von Hertzen Brothers

Lauantai: Nightwish, The Cardigans (SWE), Santigold (USA), Michael Monroe, Moonface (CAN) with Siinai, Antero Lindgren, Apocalyptica, Children Of Bodom, Chisu, Fintelligens, GG Caravan, Huoratron, Notkea Rotta, Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Pariisin Kevät, PMMP, Regina, Ruudolf & Karri Koira, Scandinavian Music Group, Stam1na, Stig, Stockers!

Sunnuntai:  Snoop Dogg (USA), Bloc Party (UK), The Mars Volta (USA), Suicidal Tendencies (USA), Jimmy Cliff (JAM), Two Door Cinema Club (UK), Metronomy (UK), Apulanta, Eppu Normaali, Elokuu, French Films, Gracias, Jukka Poika & Sound Explosion Band, Lapko, Mikko Joensuu, Robin, Zebra & Snake

DANKO JONES JULKAISEE ENSIMMÄISEN DVD-KOKOELMANSA

Bring On The Mountain on Danko Jonesin ensimmäinen DVD-julkaisu ja pitää sisällään, kaksi DVD:tä joilta löytyy 90 minuuttinen dokumentti yhtyeestä, lyhytfilmi, joka pohjaa heidän kolmeen viimeisimpään musiikkivideoon, joita ovat tähdittäneet mm. Elijah Wood, Selma Blair, Ralph Macchio, Jena Malone, Lemmy ja useat muut. Kuorrukkeena paketissa on lisäksi heidän kaikki muutkin videot vuosien varrelta sekä exklusiivisia keikkapätkiä kuvattuna ympäri maailmaa.

Dokumentti, jonka on ohjannut Diamond Bros, antaa uniikin kuvauksen yhdestä tämän hetken kovimmin työskentelevästä yhtyeestä. Koko paketti on täydellinen lahja kaikille faneille. Yhtye on parhaillaan hautautuneena työn touhuun Noble Street Studioilla kotikaupungissaan Torontossa, jossa he purkittavat syksyllä ilmestyvää uutta albumiaan. Tsekkaa Traileri:

Sunnuntailive: Nirvana @ Ruisrock

Muutaman päivän netissä on kiertänyt vuoden kulttuuriteko, eli Nirvanan keikka vuoden 1992 Ruisrockista. Jos ette ole vielä tsekanneet, niin nyt on korkea aika. Tai jos olette, niin ainahan tämän katsoo uudelleen.

Viikon Spotify: Gregory Alan Isakov - This Empty Northern Hemisphere

Viikon Spotify tulee päivän myöhässä toimituksen vappuriehan takia. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tällä viikolla esittelyssä on Gregory Alan Isakovin kolmen vuoden takainen  This Empty Northern Hemisphere -levy.

Alunperin Etelä-Afrikassa syntynyt indie-folk-artisti vaikuttaa nykyisin Coloradon jylhissä maisemissa. Useaan kertaan palkittu Isakov, on uransa aikana tehnyt jo neljä levyä, joista viimeisin on tosiaan tämä This Empty Northern Hemisphere.

Jos  Gregory Alan Isakovia pitäisi lähteä vertaamaan johonkin niin, kyllähän miehen ääni ja tyyli tuo mieleen mm. Ryan Adamsin ja Dylan LeBlancin vähän liiankin hyvin. Mutta ei Isakovia mistään plagioinnista voi silti syyttää.

Sunnuntailive: Pearl Jam @ Spectrum 2009

Uudessa sunnuntailive-sarjassa kaivamme netin syövereistä keikkoja, jotka on syytä tsekata. Ensimmäisessä osassa kolmen vuoden takainen Pearl Jam -keikka Philadelphiasta. Kuvanlaatu ei tietenkään ole paras mahdollinen, mutta kyllä tässä fiilikseen pääsee kesän keikkoja odotellessa.



P.S. Muistakaa illalla tsekata Siekkareiden Tavastian keikka. Telkkari siis auki kakkoselta klo 22.35.

Viikon video: Frank Turner - Balthazar, Impresario (Wembley Arena)

Tämän viikon videonosto ei ole perinteinen musiikkivideo. Frank Turner räjäytti Webleyn huhtikuun puolessa välissä ja viikon video osuu miehen harjoituksiin ennen kyseistä keikkaa. Yksinkertaisessa videossa ei kuvakulmilla kikkailla, tärkeintä on vain kappale ja fiilis jonka tyhjä areena luo.

Ruisrockin uusi Louna-lava tarjoaa nousevia kykyjä

6.-8. heinäkuuta Turun Ruissalossa juhlittavan Ruisrockin Louna-lavan ohjelma on julkistettu. Uusi lava tarjoaa kiinnostavan kattauksen kotimaan nousevia kykyjä ja tulevaisuuden lupauksia rockin, popin ja hip hopin saralta. Mukana on vasta esikoislevynsä julkaisevia artisteja, mutta myös pidemmän linjan tekijöitä tuoreella twistillä.

 Perjantaina lavalle nousee kansainvälisestikin noteerattu turkulaisyhtye Burning Hearts ylistetyn ”Extinctions” -kakkosalbuminsa kera, indie-mausteilla höystettyä nuorta suomirockia tahkoava Vuoden tulokas Emma -ehdokkaanakin ollut Pasa sekä sumuista poppia ja surisevaa rockia soittava, alkuvuoden ylistetyimpiin debyytteihin lukeutuvan ”Paper Trees” -albumin julkaissut Black Twig.

 Lauantaina festarikansaa viihdyttävät ”Laululeija”- ja ”Ryyppy”-hiteillään juurevaan suuntaan RnB-soundista siirtynyt ja kesällä uuden albumin julkaiseva Stig, vuoden parhaaksi albumiksikin nostetun, väkevän ”Mother”-esikoisensa alkuvuonna julkaissut Antero Lindgren, elokuussa debyyttialbuminsa julkaiseva nuori indierock-yhtye Stockers! sekä viihdyttävistä livekeikoistaan tunnettu pitkän linjan rap-kaksikko Ruudolf & Karri Koira, jotka työstävät Karri Koiran odotettua soolodebyyttiä.

 Sunnuntaina lavan valloittavat Suomen tämän hetken lupaavimmaksi artistiksi nostettu, ”Globe”-debyyttinsä toukokuussa julkaiseva räppäri Gracias, live-keikoillaan Suomen ja maailmaakin valloittanut, ”Healing Music” -debyyttialbuminsa toukokuussa julkaiseva elektroduo Zebra &Snake sekä Joensuu 1685 -yhtyeen keulamiehenä tunnettu, soolourallaan samaa intensiivistä linjaa jatkava Mikko Joensuu.
 

Kaikki Louna-lavan esiintyjät:

Stig, Burning Hearts, Gracias, Zebra & Snake, Ruudolf & Karri Koira, Antero Lindgren, Stockers!, Mikko Joensuu, Pasa ja Black Twig

Anal Thunder juhlavuoden kunniaksi rasismin vastaiselle kiertueelle

Anal Thunder lähtee 15-vuotisen olemassaolon kunniaksi pienelle kiertoajelulle eteläisessä Suomessa. Teemana tulevalla minirundilla on rasismin vastaisuus ja kiertueelle on saatu mukaan useiden punk-bändien lisäksi myös räppäreitä. Turun Klubilla Anal Thunderin lisäksi soittaa Dwyers, Ronskibiitti ja Ratface


 ANAL THUNDER 15 YEARS -worldwide bulletin- 


When girls crowding the backstage are mostly younger than your band you suddenly realize that 15 years is actually quite a long time. We know that you normal people have to die someday and that we're privileged to live forever. Being Rock 'n Roll Gods has some heavy responsibilities. That's why we promise to play more lousy shows you can dislike and record some more songs you can look down your nose. 


Live fast & diarrhea! 


Tampere, Klubi to 17.5. liput 10/12 e, K18 
 Ratface
 Rad Natas
 Laineen Kasperi ja Palava Kaupunki
 Anal Thunder

Helsinki, Nosturi pe 18.5. 14 e, S/K18
Ratface
Laineen Kasperi ja Palava Kaupunki
Anal Thunder
SMC Lähiörotat Pelle & Mela-duo
+ DJ's Njassa&Lord Fatty & Special Guests
miniramppi by Vans skeittaajille

Turku, Klubi la 19.5. liput 10/12 e, K18 
Ratface
Ronskibiitti
Dwyers
Anal Thunder

Haastattelussa: Devil Box

Turkulainen Devil Box julkaisi tammikuussa debyyttialbuminsa The Thing at the End. Kahden miehen intohimoinen suhde slidekitarointiin on tallentunut mainioksi kokonaisuudeksi. Täysin instrumentaali levy vie mielen hypnoottisella tavalla vaeltelemaan jonnekin kauas.



Kuuntele Devil Boxin Antti Alangon haastattelu alta:

Levyarvostelu: Lucero - Women and Work

Luceron edellisestä levystä 1372 Overton Parkista ehti vierähtää kolme vuotta. Tänä vuonna julkaistu Women & Work jatkaa pitkälti siitä mihin edeltäjänsä jäi. Women and work nojaa vahvasti southern rockiin ja AOR:n



 Aikuistuneet ex-punkkarit ovat uudelle Women&Work -levylle saaneet mahdutettua tutut torvisektiot, joka sinäänsä alkaa olla jo pientä toistoa, mutta eteenpäinkin on menty. Hyvin tuotetun levyn pianoraidat tuovat ajoittain mieleen Tom Waitsin varhaisen tuotannon.



Se missä Women&Work tekee poikkeuksen Luceron aiempaan tuotantoon, on se että tätä levyä on selkeästi myös mietitty kokonaisuutena. Hyvin erilaiset kappaleet on saatu nivoutumaan kierosti miellyttävällä tavalla yhteen.



Virkistävää on myös huomata ettei Ben Nicholsin lyriikoiden rustaamistaidot ole ajan myötä edelleenkään ruostuneet mihinkään.

Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut levy täytti kaikki sille ladatut odotukset.

Viikon Spotify: The Blackwater Fever - Sweet Misery

Viikon Spotifyna on Aussiduo The Blackwater Fever ja heidän debyyttialbuminsa Sweet Misery vuodelta 2008. Vasta viime vuosina läpilyöntinsä tehneet kaverukset, julkaisivat toisen levynsä viime vuonna. Raakaan garageblues-rockiin nojaava musiikkityyli tuo mieleen Seasick Steven, mutta myös Queens of the Stoneagen piirteitä tässä on havaittavissa. Etenkin laulaja Shane Hicksin soundi muistuttaa paljon Josh Hommen lakoonista mumisemista.

RSD 2012 oli ja meni - Mitä jäi käteen?

Tämän vuotinen Record Store Day tarjosi jälleen keräilijöille mielenkiintoisia herkkuja. Rock Cityn Isukki ja Ukkomies etukäteen latasivat odotuksensa Folk-Punkin pioneereihin ja Ukkomies myös Pomon RSD-julkaisuun. Nyt kun huumasta on toivuttu ja pankkitili on tyhjennetty, on aika pohtia minkälainen tapahtuma vuoden 2012 Record Store Day oli ja mitä jäi käteen.

Isukki: Jos käydään ihan levy levyltä läpi nämä mitä tassuista löytyy?

Ukkomies: Uusiin upeisiin tiloihin avatun Turun 8Raidan RSD-valikoimasta napsahti laukkuun Horrible Crowesin I Witnessed a Crime -seiska sekä Jaakko&Jay-duon seiska sekä tuo yllä mainittu Bruce. Paljon muutakin olisi ollut tarjolla, mutta enempään ei rahat juuri nyt antaneet myöden. Levyalttarilla uhrattujen joukkoon kuului muun muassa Clashin London Calling -seiska, joka toivottavasti kuitenkin löysi hyvään kotiin. Lisäksi pieni pettymys oli, että Dave Hausen seiska ei ollut päätynyt pohjoiseen maahamme asti.

U: No niin. Ensimmäisenä siis Horrible Crowesin seiska, jolta löytyy Elsie-levylläkin julkaistut I Witnessed a Crime ja Blood Loss. Mikä fiilis seiskasta?

I: Tässä kohtaa varmaan todettava olevansa yllättänyt, kun tätä seiskaa emme alun perin odottaneet. I Witnessed a Crime ei koskaan ole kuulunut mun suosikkibiiseihin Kurjilta Variksilta. Ei mitään mullistavaa mutta kivaltahan tämä näyttää hyllyssä vai mitä?

U: Totta joo, mutta kokonaisuutena oli pieni pettymys, että tämä valikoitui RSD-julkaisuksi. Tavallaan olisi toivonut, että seiskalle olisi päätynyt julkaisemattomia biisejä tai muita harvinaisuuksia.

I: "Kurjiltahan" tuli toinenkin RSD-julkaisu, mutta valitettavasti kyseistä seiskaa ei Turkuun eksynyt. Siinä olisi ainakin ollut tarjolla liveä. Brian Fallon on aiemmin keskittynyt tarjoamaan faneille eksklusiivista materiaalia seiskoissa ja siksi tämä julkaisu jää ornamentiksi.

U: Toisena poimintana sitten aina varman suosikkiduo Jaakko&Jayn komealla kannella varustettu seiska. Herättikö tuntemuksia Isukissa?

I: Ei tästä voi kuin tykätä. Seiskaan on rypistetty kuusi kappaletta äärimmäisen tiukkaa folk-punk tykitystä. Tässähän odotusarvo vain nousee tulevaa levyä kohtaan. Vai miten Ukkomies asian näki käytettyään levyä soittimessa?

U: Kyllähän runsaaseen 12 minuuttiin oli taas puristettu aika lailla kaikkein olennaisin. Jotenkin tämä kaksikko on aina ollut parhaimmillaan tällaisissa hikisissä ja lyhyissä rypistyksissä, kun ei tarvitse yrittää tehdä tasapainoista levykokonaisuutta.

U: Rocky Ground on Springsteenin Record Store Day -julkaisuista tylsimpiä, koska tällä kertaa varsinaista harvinaisuus-kamaa ei mahtunut mukaan. Seiskan A-puolella on Wrecking Ball -levyn hyviin biiseihin lukeutuva Rocky Ground. B-puolella on loppuvuodesta 2010 Asbury Parkissa pidetyltä Carousel-minikeikalta faniklassikko The Promise. B-puolen suurin arvo on siinä, ettei kyseisen keikan matskua ole aiemmin ollut saatavilla virallisesti audiona. Triviatietona mainittakoon, että tuo joulukuussa 2010 ollut keikka oli viimeinen E Street Band -keikka, jolla lavalla oli myös Clarence Clemons. Alla on tarjolla Rocky Ground -seiskan b-puolelle päätynyt veto Promisesta.



I: Record Store Day on nyt tältä vuodelta ohi, miten näet tämän vuoden tarjonnan?

U: Tarjontaahan listoilla oli kyllä yllin kyllin. Ainakin toistaiseksi päivä on vuosi vuodelta paisunut, mikä on kiva asia. Kuitenkin peräänkuuluttaisin edelleen enemmän sitä eksklusiivista materiaalia julkaisuissa.

Levyarvostelu: Jack White - Blunderbuss

Ennen levyn julkistamista, Jack Whiten ensimmäistä soololevyä oli hehkutettu musiikkimedioissa kohtuudella. Itse suhtauduin kahden ensimmäisen singlebiisin jälkeen levyyn varauksella, nyt kun levy on pyörinyt soittimessa kolmisen kertaa, on ihana todeta olleensa väärässä ennakkoasenteidensa suhteen. Blunderbuss on Whiten paras levy yhdeksään vuoteen.



Blunderbussin ensimmäinen singlebiisi Sixteen Saltines on sitä tuttua ja turvallista soundia, mitä olemme tottuneet Whiten bändeiltä kuulemaan. Koko biisi lepää jämerän riffin varassa ja biisi itsessään olisi voinut olla oikeastaan millä tahansa the White Stripesin tai Racountersin viime vuosien levyistä. Kokonaisuutena kappale jätti kuitenkin jotenkin kylmäksi, monella tapaa se on ikäänkuin toistoa aiemmasta tuotannosta.

Seuraava single Love Interruption nostatti odotuksia, joita aiemmin ei edes oikeastaan ollut. Hienosti rakennetussa kappaleessa pääosaan nousee Whiten ja Ruby Amanfun harmoniat. Loistavasti tuotetussa biisissä, pienimmätkään nyanssit eivät jää huomaamatta. Nyt kun itse levy on lautasella, on mukava todeta, että Love Interruption kuvastaa Blunderbussin linjaa paremmin kuin ensimmäinen "maistiainen" levyltä.

Tietyllä tapaa Blunderbuss palaa Jack Whiten uran juurille, White Stripesin kolmen ensimmäisen levyn tunnelmaan, jotka ovat mielestäni monella tapaa mitattuna miehen tuotannon parasta antia. Älkää nyt käsittäkö väärin, ei niissä myöhemmissäkään tekemisessä varsinaisesti mitää vikaa ole, mutta ainakin tietynlaista itsensä toistamista.

Blunderbuss pitää sisällään kerrassaan loistavia biisejä garagerockin lähettiläältä, joista on todella vaikeaa nostaa yhtään kappaletta ylitse muiden. Blunderbuss on kokonaisuus, jonkalaista vastaavaa levyä ei Whitelta ole tullut ulos sitten Elephantin. Monella tapaa tulee mieleen, onko White pitänyt näitä mahtavia biisejä pöytälaatikossaan soolouraa silmälläpitäen?

Blunderbuss palauttaa tämän kyynisen musatoimittajan uskon Jack Whiten tekemisiin täysin.

Levon Helm 1940-2012

The Band-rumpali Mark Lavon "Levon" Helmin kuolema ei ollut millään tapaa yllätyksellinen, kun viikatemies 19. huhtikuuta kylässä kävi. Helm oli sairastanut syöpää jo pitkään ja pari päivää sitten Helmin tytär kertoi julkisuudessa syövän edenneen viimeiseen vaiheeseensa. Helm olisi täyttänyt toukokuun lopussa 72 vuotta.

Helm oli Bandissa mukana sen alkuvaiheista lähtien, vaikka Dylan-yhteistyövuosien aikana kuluikin pari vuotta, ettei Helm Bandiin kuulunut. Mies kuitenkin palasi kokoonpanoon ja oli mukana koko Bandin elinkaaren Music from Big Pinkistä Martin Scorsesen ohjaamaan The Last Waltziin. Helm oli mukana myös Bandin 1990-luvun comeback-vuosien aikaan

Bandin lopetettua Helm nähtiin monissa mielenkiintoisissa yhteistyökuvioissa muun muassa mainiossa Ringo Starin All-Starr-kokoonpanossa ja Jorma Kaukosen soololevyllä. Helm teki myös omia soololevyään. Electric Dirt -levy kiskaisi jopa Grammyn 2010.