Turkulaisen So Called Planin kolmas pitkäsoitto ilmestyi viime viikon keskiviikkona. GO! And We Will Follow… -nimeä kantavalla levyllä bändi on käyttänyt ensi kertaa ulkopuolista tuottajaa ja se vaikuttaa olleen hyvä ratkaisu. Vuonna 2008 ilmestyneen December Turns To Fall -albumin jälkeen So Called Plan on viettänyt pienimuotoista hiljaiseloa, eikä bändi vaikuttanut täysin tyytyväiseltä edelliseen levyynsä. Ehkä hivenen hajuttomaksi ja mauttomaksi jäänyt albumi tuntuukin kummitelleen orkesterin mielissä uutta levyä tehdessä, tosin hyvällä tavalla. GO! And We Will Follow… on kaikkea muuta kuin hajuton ja mauton.
December Turns To Falliin verrattuna uusi albumi on huomattavasti nopeatempoisempi. Ja vaikka sanoitukset käsittelevätkin vakavia asioita, niin sävellykset eivät vaivu synkkyyteen, vaan potkivat piristävästi perseelle.
Ensimmäiset viisi kappaletta riittävät vakuuttamaan kuulijan siitä, että So Called Plan on tullut takaisin. Blood Red Eyes, Lost In The Fire, Chemicals, The Reason ja Dive sisältävät kaikki mielettömän hittipotentiaalin. Bändi on lisännyt studiolla biiseihin myös mielenkiintoisia pikku jippoja. The Reason alkaa ns. "robottiäänellä" ja ennen Divea kuulijan korviin kajahtaa pienimuotoinen intron pätkä, jolla laulajakitaristi Eero haikailee luvatun maan perään.
Kutosraita Lies tuntuu jakavan albumin kahteen osaan. Sen kohdalla voidaan tavallaan vetää henkeä ennen seuraavaa hittiputkea, sillä Lies ei välttämättä sävellyksenä aivan levyn muiden biisien tasolle yllä. Täytekappaleesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä Lies ottaa oman paikkansa levyn keskellä oivana muista kappaleista erottuvana skeittipunk-rallina.
Albumin jälkimmäisen puoliskon avaava Blacklight on nopeatempoisen levyn ainoa selkeästi rauhallisempi kappale. Enemy, Reality, sinkkubiisi Decline sekä finaali Crawl Back To Life etenevät oikeastaan kaikki taas albumin tyylille uskollisesti, ja jättävät kuulijan miltei haukkomaan henkeään.
Ulkopuolisen tuottajan käyttö tuntuu tuoneen bändiin selkeästi uutta eloa. Joissain kappaleissa Pariisin Keväästä ja Major Labelista tutun Arto Tuunelan kädenjälki kuuluu selvästi. Esimerkkinä voisi mainita Enemy-biisin, jonka rakenteeseen tuottaja Tuunela teki bändin mukaan muutoksia vielä studiossakin. Myös laulajakitaristi Eerosta on ulkopuolisen tuottajan myötä saatu enemmän irti, kun laulut on äänitetty valvovien korvien alla.
Loppukaneettina voisi todeta, että jos levyä pystyy kuuntelemaan repeatilla kahdeksan tunnin työpäivän ajan kyllästymättä siihen, niin kyseessä ei voi olla huono levy. Eikä GO! And We Will Follow… huono levy olekaan, itseasiassa se on So Called Planin paras levy.
Miksi kuunnella: So Called Plan on tullut takaisin kovempana kuin koskaan.
Paras hetki: Lost In The Fire, Chemicals, Dive, Enemy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti