keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Levyarvostelu: Anna Calvi

Tässäkö tämän kevään Brittityttölöytö...

Anna Calvi nautti kovan luokan hypestä jo ennen debyyttilevynsä julkaisua. Mm. BBC nosti nosti Calvin tämän vuoden lupaustensa joukkoon (eikä nyt pohdita sitä, onko BBC maailman hipein musiikkimedia).

Brian Eno puolestaan tituleerasi Calvia parhaaksi laulajaksi sitten Patti Smithin. Anna on myös kiertänyt Eurooppaa Grindermanin lämmittelijänä.

Ei kai tämä ihan turha artisti siis voi olla, vaikka yleensä hype onkin artistista riippumatta ylimitoitettua.

Aika nopeasti levystä tulee mieleen PJ Harvey. Annan kuulaan äänen lisäksi kappaleiden toteutuksessa ja soinnissa on paljon samoja piirteitä kuin vanhemman virkasiskonsa tuotannossa.

Annalla on jopa yllättävän vahva ääni, joka taipuu monenlaiseen tulkintaan. Nainen osaa myös käytää monipuolista erilaisiin tulkintoihin. Läsnä ovat niin hento kuiskailu kuin vahva eteenpäin menevä murjominen. Aivan Patti Smithin sfääreihin yltävää vimmaa ei kuitenkaan ylletä.

Ilolla myös tervehditään sitä, että levy on järkevän mittainen. 39 minuutin mittainen levy pysyy tässäkin tapauksessa tiiviinä pakettina, jolta ei täyteraitoja käytännössä löydy. Toisaalta ainakaan muutamalla kuuntelulla ei korvaan tartu yhtään todella koukuttavaa sydäntenmurskaajaa, vaikka monta biisiä keikkuu siinä rajoilla.



Debyyttisinglenä julkaistu Jezebel on harmi kyllä tippunut levyltä pois. Sinänsä ymmärrettävää, sillä 2000-luvulle päivitettyä Edith Piaf-biisi oli toteutukseltaan ehkä aavistuksen hiukan liian elektro, jotta se saumattomasti istuisi levykokonaisuuteen.

Ei tämä aivan hypeään lunasta, mutta varsin lupaava debyytti. Ei ollenkaan huono. Aika kypsyttäneen tekijästään timantin, joka on musiikkimaailman ilona vielä vuosikymmenten päästä.

Tai arvioikaa itse. Levy on kuunneltavissa kokonaisuudessaan Guardianin nettisivulla.


Miksi kuunnella: Kun Anna neljännellä levyllään myy 10 miljoonaa, voi sanoa, että Calvi on niin nähty. Debyytti paranee kuuntelukertojen myötä.

Paras hetki: I'll Be Your Manin loppua kohti hiljalleen hiipuva tulkinta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti