White Stripes in memoriam

Meg ja Jack White ilmoittivat aiemmin tänään White Stripesin hajoamisesta bändin nettisivuilla.

Ensimmäinen reaktioni oli: "mitä helvettiä?!?" Tovin ajateltuani asiaa uutinen ei varsinaisesti yllättänyt.

White Stripes on 14-vuotisen historiansa aikana nauttinut laajaa arvostusta sekä kriitikoiden ja fanien keskuudessa. Tästä kertoo myös Grammy -palkinnot levyistä Elephant 2003, Get Behind Me Satan 2005 ja Icky Thumb 2007. Kaikesta huolimatta Valkoraidat ovat mielestäni menneet musiikillisesti alaspäin järjestään. Elephantin tuomaa menestystä tietenkin oli hankala saavuttaa ja tämän jälkeen tulleet levyt jäivätkin auttamatta tuon klassikon varjoon.

Osa syy voi olla se että Jack White on viime vuosina omistanut aikaansa huomattavasti enemmän sooloprojekteilleen Dead Weatherin ja Raconteurssin parissa. Näin ollen miehen panostus Valkoraitojen levyjen suhteen jäi auttamatta sivuprojektien alle.

Hajoamisuutinen harmittaa, mutta vielä enemmän harmittaa se, että White Stripes keikka on jäänyt allekirjoittaneelta näkemättä.

Onneksi nyky musiikkibisneksessä comebackit ovat melkein taattuja. Sitä odotellessa...