Doors on eräs legendaarisimpia 1960-70 lukujen bändejä. Doors henkilöityi täysin Jim Morrisoniin, mutta myös bändin muut jäsenet Robby Krieger, Ray Manzarek ja John Densmore olivat osaavia soittajia. Monien muiden tuon ajan bändien tavoin 1965 perustetun bändin elinkaari jäi lyhyeksi. Bändin taru loppui käytännössä Jim Morrisonin kuolemaan heinäkuussa 1971. Virallisesti bändi hajosi 1973.
Viidessä vuodessa julkaistut seitsemän levyä ja hitit kuten Light My Fire, Break On Through (To Other Side), Roadhouse Blues ja Riders On The Storm sinetöivät yhtyeen aseman. Varsinkin debyyttialbumi sekä 70-luvun alussa julkaistut Morrison Hotel ja LA Woman ovat nousseet suurten rock-klassikoiden joukkoon. Kiistaton vaikutuksensa Doorsin myyttiselle asemalle oli myös Morrisonin persoonassa.
Morrison syntyi 1943 Floridassa. Hänen isänsä Steve oli sotilasupseeri, joten perhe muutti Jimin lapsuudessa tiuhaan ja poika tunsikin juurettomuutta jo nuorella iällä. Koulussa hän oli älykkään häirikön maineessa.
Valmistuttuaan Los Angelesin UCLA:sta 1965 Morrison vietti boheemielämään. Hän tapasi UCLA:ssa myös opiskelleen Ray Manzarekin, joka innostui Morrisonin runoista. Kaksikko alkoi suunnitella bändiä, sillä Manzarek uskoi Morrisonin tekstien vetoavan myös rockyleisöön. Kaksikko halusi perustaa bändin, jossa lyriikoilla olisi iso merkitys.
Jo vuonna 1967 julkaistu debyyttialbumi The Doors oli suuri hitti. Se nousi listakakkoseksi ja Morrisonin tekstit herättivät yhtyeen toivomaa huomiota. Bändin musiikilliset teemat pyörivät synkkien teemojen ympärillä. Doorsin ensimmäistä levyä voidaan myös pitää yhtenä kaikkien aikojen debyyttilevyistä. Löytyyhän siltä mm. Light My Fire, Break On Through, Alabama Song (Whisky Bar) ja Backdoor Man.
Myös Doorsin live-esiintymiset herättivät huomiota. Morrisonia pidettiin yhtenä aikansa suurimmista seksisymboleista. Bändi myös oli toistuvasti viranomaisten hampaissa seksistisen lavashow'n vuoksi. Eikä bändi mitenkään toiminnallaan hillinnyt kohua. Morrison oli myös toistuvasti erilaisissa oikeudenkäynneissä mm. itsensäpaljastamisen vuoksi.
Debyyttiä seuranneet levyt pitivät Doorsin kartalla, vaikka eivät debyyttialbumin kaltaisia hittejä olleetkaan. 1970-luvulla julkaistuilla levyillä Morrison Hotel ja LA Woman bändin blues- ja juurivaikutteet puskivat entistä enemmän esiin.
Kun Doorsin aiempi tuotanto oli ollut tummasävyistä, LA Woman oli jotain muuta. Se oli iloisempi ja rento. Mm. Rolling Stone totesi tuoreeltaan, ettei Doors ole koskaan kuulostanut yhtä paljon Beach Boysilta ja Lovelta. Levyn tunnetuin raita on päätösbiisi Riders On The Storm, joka on niitä harvoja synkempiä biisejä. Muita vastaavia on nimiraita sekä Crawling King Snake.
LA Womanilla myös muut bändin jäsenet pääsivät hyvin esiin. Love Her Madlylla kosketinsoittaja Manzarek on vahvasti esillä.
LA Woman jäi viimeiseksi Doors-levyksi, jolla Morrison oli mukana. Mies oli alkanut inhota asemaansa rock-jumalana ja seksisymbolina ja hän halusi paeta julkisuutta. Morrison oli tuohon aikaan kiinnostuneempi runoistaan kuin rockista.
Morrison kuitenkin kuoli hämärissä olosuhteissa heinäkuussa 1971. Hänen kuolinsyykseen merkittiin alkoholismin aiheuttama sydänkohtaus. 27-vuotiaalle Morrisonille ei kuitenkaan koskaan tehty ruumiinavausta.
Doors pyrki vielä jatkamaan uraansa Morrisonin kuoleman jälkeen, mutta hajosi vuonna 1973 parin huonosti menestyneen levyn jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti