Metallica on yksi kaikkien aikojen hevibändeistä. Varsinkin 1980-luvulla sekä 90-luvun alussa jyräsi maailman suosituimpana heviyhtyeenä. Metallican hitit kuten Enter Sandman, Sad But True, Master Of Puppets ja The Unforgiven äänestetään jatkuvasti kärkisijoille, kun maailman parasta hevibiisiä valitaan.
Bändi on yksi niistä yhtyeistä, jotka toivat metallin jälleen lähelle tavallista ihmistä. Suosionsa huipulla Metallica myös laajensi genren rajoja. Yksi merkittävimmistä Metallican piirteistä on se, että bändi tekee musiikkia ennen kaikkea sävellysten ehdoilla. Metallican kohdalla hyvyys ja soiton nopeus eivät ole suoraan verrannollisia.
Metallica sai alkunsa 1981 Los Angelesissa, kun rumpali Lars Ulrich laittoi ilmoituksen The Recycler-sanomalehteen, jossa hän etsi Iron Maidenista ja Diamond Headista diggaavia soittokavereita. Leather Charmissa soittaneet kitaristit James Hetfield ja Hugh Tanner vastasivat ilmoitukseen.
Bändiä ei vielä oltu perustettu, mutta Ulrich kysyi Brian Slagelilta, josko saisi levyttää kappaleen Slagelin levyfirman Metal Massacre-kokoelmalle. Slagel suostui ja Ulrich otti studioon mukaansa Hetfieldin.
Kaksikko päätti perustaa bändin, joka nimettiin Ulrichin ystävän Ron Quintanan ehdotuksesta Metallicaksi. Uudella lehti-ilmoituksella bändiin saatiin Dave Mustaine. Metal Massacre ykköseltä löytyy Metallican ensimmäinen varsinainen single Hit The Lights.
Sen synnyttämän kiinnostuksen pohjalta Metallica kutsuttiin radioshow'hun Anaheimissa. Siellä he tapasivat Trauma-bändissä bassoa soittaneen Cliff Burtonin. Pienen suostuttelun jälkeen Burton liittyi bändiin ja bassoa soittanut Ron McGovney lakaistiin syrjään. Myöhemmin 80-luvulla McGovney soitti Phantasm-yhtyeessä. Burton puolestaan levytti ensimmäistä kertaa Metallican kanssa vuoden 1983 Megaforce-demolla.
Se on myös ainoa sessio, jossa olivat sekä Mustaine että Burton. Ennen debyyttilevyn tekoa Mustaine sai kenkää Metallicasta runsaan alkoholin ja huumeiden käytön takia. Myöhemmin hän perusti Megadethin, josta tuli 80-90-lukujen taitteessa kova haastaja Metallicalle, kun taisteltiin metallivaltikasta. Metallican uudeksi kitaristiksi otettiin Kirk Hammett, jota Mustaine on myöhemmin dissaillut haastatteluissa urakalla.
Metallican debyyttialbumi Kill 'Em All ilmestyi 1983. Alunperin levy nimettiin Metal Up Your Assiksi, mutta levy-yhtiö painosti muuttamaan nimen. Kaupallisesti levy ei ollut mitenkään suosittu, mutta aiheutti kuhinaa Los Angelesin ug-metallipiireissä.
Kööpenhaminassa nauhoitettu kakkoslevy Ride The Lightning julkaistiin elokuussa 1984, mikä käväisi Billboardin top 200 listallakin ollen parhaimmillaan sijalla sata. Levyyn myös painettiin vahingossa aluksi vihreät kannet. Nykyään tuosta pienestä erästä on tullut keräilyharvinaisuus. Levyltä löytyy myös yksi suuri Metallican keikkabravuuri, joka on kulkenut bändin setissä tähän päivään asti, For Whom The Bell Tolls.
Kolmoslevy Master Of Puppets tuli ulos 1986. Se jatkoi Metallican tasaisesti nousevaa käyrää ollen korkeimmillaan Billboardin listalla sijalla 29 ja vietti kaikkiaan 72 viikkoa listalla. Levy oli myös ensimmäinen Metallican kultalevy.
Master Of Puppets on vuosien saatossa noussut monien mielissä Metallican parhaaksi levyksi, vaikka vuoden 1991 musta albumi onkin Metallican kaupallisesti menestynein albumi, jota myös ilmestyessään pidettiin bändin tuotannon kruunun jalokivenä. Metallican hc-fanit tosin ovat pitäneet mustaa albumia liian poppina, vaikka siltä löytyy esimerkiksi sellaisia Metallica-klassikkoja kuin Enter Sandman ja Sad But True.
Master Of Puppets on myös viimeinen levy, jolla legendaarinen basisti Cliff Burton soittaa. Ruotsissa bändin bussi joutui tuhoisaan onnettomuuteen, jossa Burton menehtyi.
Metallica päätti kuitenkin jatkaa toimintaansa Burtonin kuolemasta huolimatta. Uudeksi basistiksi liittyi Jason Newsted. 1988 julkaistu ...And Justice For All oli iso hitti. Se ei saanut radiosoittoa, eikä MTV noteerannut sitä. Siitä huolimatta levy kipusi top kymppiin.
Vuoden 1991 musta nimikkoalbumi, joka taannoin oli myös tämän blogin valitsemien parhaiden kansien joukossa, sinkosi Metallican myös genrerajat ylittävään supertähteyteen. Levy meni lukuisissa maissa listojen kärkeen ja myi pelkästään Jenkeissä yli seitsemän miljoonaa kappaletta.
Valtavan suosion seurauksena bändi keikkaili käytännössä tauotta vuosia. Seuraava levy Load ilmestyikin vasta 1996. Se ja vuotta myöhemmin seurannut Reload olivat pettymyksiä sekä musiikillisesti että kaupallisesti listojen kärkipaikasta ja muutaman miljoonan myynnistä huolimatta. Osin pienoinen floppi toki johtui valtaviksi paisuneista odotuksista.
2000-luvulla Metallica on ollut enemmän otsikoissa piratismin vastaisen taistelun kuin musiikillisten ansioidensa vuoksi. Bändi kävi mm. laajamittaista kampanjointia Napsteria vastaan ja haastoi yhtiön oikeuteenkin.
Musiikillisesti Metallica ei oikein koskaan ole toipunut mustan albumin menestyksestä. Osaltaan musiikilliseen kaamoksen osansa on myös Jason Newstedin erolla. Hän lähti bändistä 2001. Nykyään basson varressa on Robert Trujillo.
Myöskin kriitikkojen reaktiot ovat olleet ristiriitaisia, vaikka esimerkiksi St. Anger ja Death Magnetic ovatkin olleet suosittuja ostavan yleisön keskuudessa. Kaiken kaikkiaan levyt eivät ole onnistuneet olemaan niin innovatiivisia kuin Metallicalta on vanhojen näyttöjen perusteella odotettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti